Oli tarkoitus mennä K-järventien vikalle hakumestalle, mutta se olikin jo varattu, niin otettiin sitten alueeksi ensimmäisen parkkiksen tien toisenpuolinen alue. Taas oli risukkoinen maasto, mutta ei tuo enää tunnu Heppua niin häiritsevän, kun on vähän tottunut, ettei aina tarvitse olla ihan sileä pohja. Meille piilotettiin 3 maalimiestä, lähdimme tutkimaan aluetta vastapäivään reunoja pitkin. Heppu etsi taas reippaasti ja löysi hyvin, eka mm nökötti kuusen juurella oksien alla. Seuraava oli makaamasssa suuren siirtolohkareen päällä, jonne koira kuitenkin pystyi kipuamaan. Jatkoimme reunoja käsin tutkintaa, ja viimeinen mm löytyi pikkukuusen alta. Olikin ihan uusi mm., nuori tyttö, jota Heppu ei ollut ennen tavannut. Häntä alkoi heti heilua, kun pääsi luo, mutta ei aloittanut haukkua yhtä nopsaan, kuin tutuilla tyypeillä, mutta kyllä se sieltä sitten tuli.
Koiran treenit meni ihan hyvin, mä olisin voinut liikkua vähän reippaammin, kun välillä jäin vähän miettimään, että annanko koiran edetä (onkohan sillä haju, mietinnällä) vai pyydänkö vielä takaisin.
Umpipiiloja ja pressuja pitäis harjoitella enemmän, ja sitten kun löytyis jostain sellainen kivi, jolle ei pääse koira kiipeämään.

Ukkelin viimeaikainen kiinnostuksenkohde on näyttänyt jokseenkin tältä:

On sen verran paljon ihania tyttöjen hajuja naapurustossa. Aika hyvin kulkee kumminkin lenkillä mukana, vaikka välillä täytyykin käydä hoputtamassa, että jos kumminkin edettäis.